Kölnin päiväkirjat, osa 1

Ihan ensin voisin ilmoittaa kaikille, etten ole kovin hyvä kirjoittamaan tällaisia tekstejä. Sitten voisin kertoa lennon olleen nopeampi kuin kuvittelin, turbulenssinen ja lasku pomppuisa. Saavuimme kolmen muun oppilaan ja opettajan kanssa kölniin 3.11 sunnuntaina - eli tätä kirjoittaessa eilen.

Olen Marjo, opiskelen koru- ja pienesine alaa KSAO:ssa ja olen tällä hetkellä vaihdossa Kölnissä, Saksassa.

Kuvassa Kölnin tuomiokirkko, goottilaista arkkitehtuuria.

Yövymme ensimmäisen viikon hostellissa Köln messe/deutch aseman lähellä, ennen jakautumista työpaikoille ja host-perheisiin.

Aamu alkoi A:lla; eli sillä aamupalalla, toisinkuin osa tuon kuullessaan ajattelee.
Kv-vastaava opettajamme tuli noutamaan meidät hostellin aulasta noin kello kymmenen aikoihin, jostä lähdimme tallustelemaan pitkin Kölnin keskustaa joen ylitettyämme. Parissa kaupassa tuli myös käytyä, vaikkei käsiin tarttunutkaan mitään.
Kellon lyötyä 12 jatkoimme matkaa museum Kolumpaan, eli Kolumpa nimiseen museoon. Se on rakennettu vanhan katedraalin toisen maailmansodan raunioiden päälle ja on sekoitus antiikkia ja modernia. Oma kiinnostus oli enemmän siellä antiikissa.

Rauniot, joiden päällä pääsi kävelemään sillalla. 

Raunioihin heitettyä rahaa.

Museon jälkeen kävimme syömässä mama nimisessä italialaisessa ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja vatsat täytettyinä jatkoimme matkaa triangle toweriin, josta tämän tekstin ensimmäinen kuva on otettu.

Aika kului nopeasti, ja trianglen jälkeen hetken aikaa hostellissa vietettyämme lähdimme keilaamaan paikallisen (tai ainakin melkein) koulun opettajien, oppilaiden ja hostien kanssa.

Keilaamisessa on muuten se hyvä puoli, että kaikkien osallistujien nimet näkyy näytöllä- oppiipahan ne paremmin. Että vinkki vitonen: jos et kehtaa kysyä jonkun nimeä koska et kuullut kunnolla ensimmäisellä kerralla, kutsu tämä keilaamaan! 

Tähän loppuun lisään vielä muutaman kuvan tuomiokirkosta

Köln 70 vuotta sitten sodan jälkeen

Tuomiokirkko on muuten upean näköinen yöllä! Omalla kameralla jonka tarkkuus on laatua peruna, ei sitä tosin näe joten niitä kuvia en tähän lisää. 

Mutta! Tästä pääsemmekin hyvin tähän hetkeen - eli siis hostelliin, jossa kirjoitan tätä tekstiä ja toivon ettei se syö liikaa kuukauden dataa. Huomenna uusiksi. 

Marjo, out!