Viimeinen viikko

Viimeinen viikko meni aikalailla töiden parissa ja joulumarkkinoita kiertäen. Joululahjat ainakin tuli ostettua!

Maanantaina leivoimme joulupipareita hostini kanssa, sekä teimme äitini ohjeella mustikkapiirakkaa


Melkein viimeisenä päivänä itseasiassa myöhästyin töistä tunnilla. Pomoa se ei onneksi haitannut niin paljon! Ja myöhästyminen johtui siis siitä, että joku ihminen seisoi raiteilla eikä juna, jolla minun piti mennä päässyt tulemaan asemalle.

Töissä tein rannekorun ja sen lukon valmiiksi. Pomo kutsui lukkoa "crocodile close" nimellä.

Keskiviikkona ja torstaina tein asiakastyötä, joka oli kaikessa yksinkertaisuudessaan pieniä pyöreitä tägejä.

Keskiviikkona sekä torstaina kävimme myös pyörimässä joulumarketeilla hostini ja parin paikallisen oppilaan kanssa.

Perjantaina olikin aika lähteä. Heräsin vähän jälkeen viiden, söin aamupalaa ja host perheen äiti ajoi minut Erfstadtin rautatieasemalle. Kölnin päärautatieasemalla meitä oli vastassa Antje, joka ohjasi meidät oikealle junalle Düsseldorfiin ja auttoi ostamaan oikeanlaisen lipun.

Löysimme hyvin perille ilman ongelmia, ja lentokin sujui hyvin! Jos viimeistä 20-30minuuttia kun Helsingissä satoi ja turbulenssi oli sen mukaista.

Kuvat lisän myöhemmin!

Kölnin päiväkirjat: kokonainen viikko

Noniin, kuten jo alussa kerroin: en ole hyvä kirjoittamaan näitä. En pysty pitämään kasassa päiväkirjaa, saatika unipäiväkirjaa (joka muuten on paljon mielenkiintoisempi tehdä kuin tavallinen päiväkirja)
Mutta yritetäänpäs nyt kasata viime päivien tekemiset tähän! (postaus tulee olemaan hyvin kuva painotteinen) 

Elikkäs! Aloitin viime viikon maanantaina työt Sotos Schmuckdesignilla. Ensi alkuun esittelin kuvia omista töistäni, jotta pomo tietäisi lähtökohdan. Pääsin väkertämään kivenistutus sormusta. Sormuksen kiven istutti kylläkin pomo itse, sekä kiillotti siinä samalla: mutta tein pohjan.

Tähän asti tein itse

Pomo teki istutuksen, sekä kiillotti sormuksen. Kivi on kuukivi. 

Seuraava työni oli hiekkavaluna tehty kilpikonna. Käytin (oletettavasti) mehiläisvahaa sen tekoon; ihan täysin Varma en ole, mutta siltä se näytti joten sillä mennään. 

Olen tehnyt myös pakotetun sormuksen

Josta mon muuten todella hankala ottaa kunnollisia kuvia, kun joka sivu on erilainen... 

Sekä viimeisin työ, joka oli aika murheenkryyni yhdessä vaiheessa. 

Hopeaa sekä kultaa, istutettu kivi on savukvartsi ja toinen on 2miljoonaa vuotta vanha fossiloitunut puun pala. 

Bonuksena työpisteeni ensimmäiseltä viikolta:

Kävimme hostini kanssa suklaamuseon edustalla järjestetyillä markkinoilla ja El-De Haus nimisessä museossa (vinkki vitonen! Jos haluat oikeasti sisäistää kaiken mitä siellä on, käykää kahtena päivänä. Varsinkin Auschwitzin läpi käyneiden kokemuksia kertoneen näyttelyn kanssa sitä infoa on PALJON), ollaan myös oltu muutaman muun vaihto-oppilaan sekä paikallisten oppilaiden kanssa keilaamassa. 

Tänään kävin hostini veljen kanssa tämän vetämissä parkour treeneissä ja oli muuten hauskaa! Tiedättekö kuinka pelottavaa muuten on, kun sulta kysytään haluatko osallistua tähän peliin (tässä tapauksessa lattia on laavaa ja hipan sekoitus), vastaat et voishan sitä ja sit vaan sanotaan virneen kera "juokse". Sain sentään kolme sekuntia etumatkaa ja varmaan 8s kohalla jäin kiinni. 

Ainiin, ja koska asun kellarikerroksessa, multa kysyttiin että kai mulla on kalterit ikkunoissa... vastasin vitsillä tottakai, mutta taisinkin puhua totta.

Kölnin päiväkirjat osa 5 ja 6 (&7?)

Noniin! Aika kirjoittaa taas kahden päivän jutut tänne. Perjantaina meillä oli omaa aikaa tehdä mitä haluttiin; kunhan kävimme jossain museossa. Minä ja luokkalaiseni kävimme roomalais-germaanisessa museossa, joka oli itseasiassa remontissa eikä pysyvää näyttelyä päässyt katsomaan. Sen sijaan bookkasimme itsemme opastetulle kierrokselle saksaksi (opiskelijalta 1€) ja pääsimme katsomaan Dionysos mosaiikkia sekä tomb of poblicius, eli nopeasti käännettynä pobliciuksen hautaa.

Kävimme myös katsomassa erästä kivistä kirkkoa (St. Martin) sisältä.

Oulu-kaveri matkan varrella

Ja tietenkin pitihän suklaamuseokin kokea! 

Mayalaiset numerot, jos joku haluaa opetella. 

Kölniläistä arkkitehtuuria, uutta sekä vanhaa.

Lauantaina jakauduimme host perheisiimme aamulla. Omat hostini ovat todella mukavia, ja osaavat englantiakin hyvin! Työmatka on aika pitkä, mutta kyllä sitä kolme viikkoa kestää oikein hyvin. Asun Erfstadt-Lechenichissä, joka on kooltaan suurinpiirtein Kouvola.

Kävimme hostini ja hänen veljiensä kanssa Kölnissä eilen. Söimme jäätelö-burgeri ja teetä (tässä säässä! Sentään ei ole yhtä kylmä kuin Suomessa, toivottavasti) 

Nyt sunnuntai aamuna söimme juuri aamupalaa (klo 10, tullaan tunti suomen perässä) ja suunnitelmissa on käydä eräällä museo alueella, jonka nimeä on muista. Siellä on vanhoja taloja ja näyttelijöitä, jotka esittävät millaista oli elää 1800-luvulla.

Tässä vielä kuva Kölnin lukko sillasta (koska sellaista en ole vielä laittanut) 

Ja muuten, fuck Thierry Jaspart! 

Goolailujen mukaan Thierry Jaspart on siis taiteilija (?) joka laittoi nämä itse ylös mainostaakseen itseään. Toimii, sanoisin. Me olimme ainakin heti googlaamassa kuka tämä henkilö on. 

Kölnin päiväkirjat osa 3 ja 4

Päätin kirjoittaa täsät päivästä, sekä eilisestä yhdessä, koska eiliseltä ei olisi saanut tarpeeksi sisältöä. Ja pääsin nukkumaan aikaisemmin.

Eilen tapasimme erään luokan ja heidän opettajan kanssa Brühlissä, jossa kävimme taidenäyttelyssä katsomassa Moebiuksen töitä. Jos nimi ei kuulosta tutulta, kannattaa googlailla - Moebius on hyvän mielikuvituksen omaava sarjakuvatyylillä piirtävä ranskalainen taiteilija.

Tämän jälkeen kävimme Brühlissä sijaitsevassa barokki/rokokoo tyylisessä kartanossa, josta ei sisältä saanut ottaa kuvia (kaikki ne patsaat ja värit ja marmori oli muuten upean näköistä!) mutta pihalta kyllä.

Kartano ulkoa

Eilisen lounas

Puutarha. Kesällä se on täynnä kukkia ja suihkulähteetkin on päällä, joten näky on silloin vieläkin vaikuttavampi. 

Vietimme muutaman paikallisen oppilaan kanssa aikaa palatsin pihalla vapauduttuamme aikataulusta. 

Siitä pääsemmekin tähän päivään. Tapasimme Kölnin tuomiokirkon etuovilla ja jakauduimme kahteen ryhmään: niihin, jotka halusivat mennä ylös torniin ja niihin jotka eivät. Luonnollisesti olin menossa torniin heti ensimmäisenä (vaikka katedraalin sisätilatkin kiinnostivat. Mutta hei! Koulu tarjosi, ja katedraalin sisälle pääsee ilmaiseksi)

Ylös torniin oli 533 porrasta, ja voin kyllä sanoa että jalkapäivä oli siltä osin taputeltu.

Oli se kyllä sen arvoista. Näkymät olivat upeat, sekä vartija miehen kanssa (tulkin kautta) oli mukava jutella! 

Pulu kavereita! 

Suurin kello painaa yli 2tonnia. Sen materiaali on pronssi ja se valettiin itseasiassa kokonaan toisella paikkakunnalla. Sen tuomiseksi katedraalilel jouduttiin rakentamaan oma vaunu. 

Ensimmäisen kerran kun näin nämä nimikirjoitukset ja muut ympäri katedraalia mietin että voisivatko ihmiset olla tuhrimatta upeaa monumenttia- mutta oikeastaan, ne ovat yksi osa meidän historiaamme.

Lukko sairaus on levinnyt Kölnin lukkosillalta jopa 100metriin katedraalin torniin

Jalkoja kyllä poltteli tuon jälkeen. Voisin kyllä mennä nuo portaat vaikka joka päivä jos se tarkoittaisi torniin pääsemistä ja rautaisia jalkoja.

Katedraalin jälkeen matkasimme MAK- nimiseen museoon, eli Museum of Applied art Cologne, jossa näimme vanhoja radioita, tuoleja..

Ja itseasiassa nauroimme kaverini ja parin paikallisen oppilaan kanssa sitä, että matkasimme Suomesta Saksaan katsomaan suomalaisia desing tuoleja. Ja syömään italialaista ruokaa, kun tälle linjalle nyt lähdettiin. 

Kierroksen jälkeen menimme typajaan tekemään improvisoituja tuoleja jotka meidän piti ryhmässä yrittää myydä muille. Meidän tuoli oli omasta mielestäni paras, mutta kukaan ei olisi halunnut ostaa sitä!

Tuolimme on kuntotuoli, jonka nimi on little piece of shit tai vain piece of shit. Siinä pystyy harjoittamaan koko yläkropan lihaksia, sillä selkänojaa pitää pitää pystyssä ja kuminauhoilla voi harjoittaa käsiä. Selkeästi yleisö ei ollut kohderyhmäämme. 

Myöhemmin kävimme katedraalin sisätiloissa kiertelemässä. 

Tiesittekö muuten että tämän kyseisen katedraalin kaksoistornit rakennettiin vasta 1800- luvulla? 

Mutta! Siinäpä tämä ja eilinen pähkinänkuoressa.